Viikko pakettiin, muita fiiliksiä ja vähän ruokaakin

Ja viimeinen treeni Saksassa on nyt tehty. Edellispäivänä laitoin viime viikon kertauksen ja nyt oisi jo aika laittaa tämän viikon osalta :D Normaalisti jättäisin loppuviikkoon, mutta kun en tiedä miten nuo internet -asiat tuolla toisessa maassa taas hoituu ensi alkuun, niin parempi listata nyt.

Maanantai:
Ojentajat, olkapäät, vatsa + kyljet

Kesto: 1:48
Keskisyke: 112
Maksimisyke: 154
Kulutus: 281kcal


Tiistai:
Selkä, hauikset

Kesto: 2:12
Keskisyke: 120
Maksimisyke: 168
Kulutus: 390kcal


Keskiviikko:
Jalat, vatsa

Kesto: 1:29
Keskisyke: 119
Maksimisyke: 159
Kulutus: 270kcal


Kolme huikeaa treeniä ehti vielä tehdä, joskin tämän päivän treenissä oli jo aistittavissa ajatusten karkailua. Huomasin miettiväni jatkuvasti, että mitä kaikkea tänään pitää vielä tehdä. Asiaa ei tietysti auttanut se, että treeni pääsi alkamaan sen verran myöhään, ettei aikataulukaan ollut juuri puolellani. No mutta, kelpo treeni oli sekin, ja pakarat sai taas kyytiä lantionnostoilla. Huomenna sattuu. Ja tänään sattuu muuten habat. Eilen sattui olkapäät maanantaista. Että perille menee. :)

Viime kerralla valittelin, etten saa tuntumaa vasempaan ojentajaan juuri millään, ja Anna vihjasikin, että 'dippaa nainen!' Vaihtoi sen hetkeä myöhemmin muotoon 'dippaa, nainen!'. Etten vaan menisi tekemään mitään ajattelematonta, naisparat naapurustossa oli varmaan jo ihan kauhuissaan. Olin jo kolkuttelemassa vuokraisäntäperheen ovelle pyytääkseni emäntää dipille. :D

Mutta joo, minähän tästä innostuin. Joskus aikoinaan dippailinkin, mutta se kaatui lähinnä tuohon hartiaosastoon. No, nyt kun on säännöllistä hierontaa tarjolla, niin aattelin, että mikäpäs siinä. Ojentajieni tähden! Ja niinkuin jokainen kunnon kotitreenari tietää, ainoa oikea paikka on dippailla ikkunasyvennyksessä, koivet penkillä. Mitä? Ei tiedä?

Mutta ei siitä tullut mitään. :( Alla oli olkapäärääkki, hirvittävän tehokas sellainen, ja tuntui että etuolkapäät olivat revetä irti joka kerta kun laskeuduin alas. Jos dippailen jatkossa, täytyy sijoittaa se jonnekin muualle kuin olkapäärääkin jälkeiseksi liikkeeksi.

Saksassa tuli muuten liikuttua (kiitos HeiaHeian) yhteensä 461 tunnin edestä. Saavuttiin tänne siis lokakuun lopussa viime vuonna. Tuosta tuntimäärästä vietin treenihuoneessa painojen parissa 316 tuntia. Muut tunnin koostuvat crosstrainerista, kävelylenkeistä, hölkistä, kuntopyörästä ja vaelluksesta. Jännää, miten mahtaa muuttua tämäkin kaikki sitten Skotlannissa. Yhtään ei tiedä vielä. Mutta on kyllä ollut hienoa, miten on saanut oikeasti treenata täysillä semmoisen vuoden ainakin. Huikea vuosi ollut tietysti monella muullakin tapaa.

Skotlannissa voisin panostaa kyllä siihen OIKEASTI, että ostaisin uudet treenihanskat. Nää vähän sattuu jo.

En ole pitkään aikaan tainnut esitellä mitään pöperöitäkään. Joskos nyt, kun sunnuntaina tein hirrrrrveän hyvää ruokaa. Älkää kysykö mausteista, en mä enää muista :D Mutta tältä se näytti lautasella:

Useampi ruokalaji lautasella, kun teki mieli tehdä kaikkea. Ruusukaalien perään huusi mies kaupassa ja niitäkin piti sitten ostaa. Porkkanat on kuorittu, viipaloitu tikuiksi, laitettu kulhoon, viskaistu oliiviöljyä päälle ja pyöräytetty ja mausteet sekaan, pyöräytys ja pellille. Uunissa taisi olla tunnin asteissa 180°.

Ruusukaalit keitin suht nopeasti, curry -vedessä. Siitä sitten kuumalle pannulle vähän kärtsäämään ja vähän currya vielä päälle. Tuo tuossa, missä on sipulirenkaita, oli mun ehdoton lemppari. Siinä on siis (kaksi pakettia) tuoreherkkusieniä ohkaiseksi viipaloituna sekä kaksi isoa sipulia, renkaiksi tehty. Niitä paistelin pannulla. Aattelin, että teenpäs siihen semmoisen herkullisen kermaisen oloisen rahkakastikkeen. Kippasin 250g rahkaa kulhoon, lorautin vettä että tuli juoksevaa, puristin yhden valkosipulipalleron sekaan ja laitoin kasan mausteita (ainakin kuminansiemeniä!) ja sotkotin. Kippasin koko touhun sienien ja sipulien sekaan sinne pannulle. No, ihan ei käynyt niin kuin meinasin. Se vesi minkä olin sekaan lorauttanut, pakeni erikseen siitä rahkasta ittestään. Rahka sitten taas meni semmoisiksi murusiksi sinne, pieniksi palleroiksi. Olin ihan varma, että siitä tuli nyt pahaa. Miestäkin varoittelin kahdesti tai jopa kolmesti, etten sitten kyllä yhtään tiedä miltä se maistuu.

Mutta sitten kun sitä sai maistaa niin oltiin ihan suut ymmyrskäisinä. Voi pojat ja herranduudelis! Siis aivan kuin siinä olisi ollut parmesaania :D Maku oli ihan hemmetin hyvä! Tää oli mun suuri suosikki tuolta lautaselta, vaikka kaikki muukin toki maistui. Mutta oih. Ruokataivas. <3 Seuraavana päivänä oli jäljellä vielä ja loistavasti maistui salaatissakin tämä sama setti. Kuvassa näkyy hyvin myös ne rouheet millaiseksi se rahka paakkuuntui.

Yksi lemppareimpia ikinä.

Mitähän muuta mä keksin teille tarinoida, kun tästä tuli tämmöinen sekalaispostaus muutenkin. Pena on vielä tossa ja olen kehittänyt jonkin hirveän himon noihin Questin patukoihin nyt. Vaikka aamulla sanon, etten syö niitä kuin korkeintaan yhden, niin puoleen päivään mennessä niitä on mennyt jo kaksi. Oon vaan niin nälkäinen. :D Eipähän jää kuidut vajaaksi.. tai protskut. Illalla niitä ei tee enää yhtään mieli, en sitten tiedä minkä tarpeen ne mun kropassa täyttää. Normaalisti nuo ei oo kuuluneet nyt ollenkaan mun suunniteltuun päiväateriarytmiin ja kaloreitakin pitäisi tulla riittävästi. En oikein tiedä mistä tämä mielihalu kumpuaa, koska se on oikeasti tosi iso. Kuulostelen ja mietin aina, että niitäkö se kroppa nyt varmasti huutaa ja kyllä se huutaa, vaikka kuinka fiilistelen muita vaihtoehtoja. Tässä ollaankin nyt äkkiseltään laskettuna oltu aika isoilla plussilla viimeiset pari viikkoa. Ihme kyllä ei kropassa juuri tunnu tai näy (no Pena on ja pysyy ja lihakset tietty kasvaa kohisten :D). On sitä tietysti treenattukin erittäin kovaa, että käyttöön ne varmaan kaikki menee.

No, kohta noita saa syödä kolme päivässä kun ei ole muita proteiininlähteitä tuossa muuttomatkalla, pitää aamupalaksikin heti semmoista popsia. Eiköhän ne vähän ala tökkiä kolmantena päivänä viimeistään. ;) Voisi ehkä kyllä suunnata katseensa siihen rautatablettiin, kun sen kuurin aloittamisen jälkeen nämä protskupatukkahimot alkoikin. Onneksi on sallittuja himoja, siksi periksi annankin. Vaikka sitä proteiinia ja kuituja ei tarvitsisi ihan noin paljoa saada. Pian on kuitenkin toinen maa ja toiset kuviot jälleen. Mutta hei, mullakin on välillä mielihaluja! Ei ne kyllä suuntaudu mihinkään epäterveellisyyksiin.

Eilen skypettelin Suomeen viimeistä kertaa täältä ja seuraavastakaan kerrasta ei oo tietoa, kun ei oo netistä ja yhteyksistä tietoa. Kahdesti viikossa aina äipän kanssa hölötellään kaiken maailman asiat läpi. Elumen -hiusväristä kiinnostuneille tiedoksi, että kuvassa (mikä on todella huono esittelemään väriä) on nyt uusi väri päässä. Sekoitin puolet RR@all -sävyä ja puolet KK@all -sävyä. Tuli semmoinen syvä, lämmin, joulunpunainen. Pelkkä RR@all oli kylmä ja pinkkiin taittava. Tämä ei taita pinkkiin, eikä kyllä oranssiinkaan, vaikka sitä siinä tosiaan puolet oli. Nämä on kivoja värejä kun voi itse sekoitella miten tykkää. :)

Jos sitten siirtyisi riehumaan, ei tekeminen tänään lopu. Muuttomiehet tulee aamulla yhdeksältä tänne pakkaamaan ja rellestämään, eli kaikki pitää tänään katsoa valmiiksi, että mitkä mahtuu meidän autoon ja mitkä ei ja mitkä on pakko mahtua (esim. kissa :D). Vähän pitää johtoja irrotella ja kuntolaitteitakin purkaa. Reppanat pääsee varastoon nököttämään kunnes löydetään koti.

Että semmonen sekapostaus oli tämä. Vähintään pikapostaus tulossa vielä huomenna ennen kuin sitten perjantaina aamulla lähdetäänkin ajamaan Skotlantia kohti. Hui.